Suomen eduskunnan tulevaisuus

Oletko koskaan miettinyt, miltä tulevaisuuden valtiopäivät näyttävät? Mikä eduskunnan rooli on tulevaisuudessa, jossa monet tahot haluaisivat nähdä Suomen nykyistä integroituneempana EU:n jäsenenenä? Tällä sivustolla kerromme eduskunnasta ja sen toiminnasta sekä eduskunnan historiasta ja haasteista tulevaisuudessa. Esitämme myös näkökulmia niistä asioista, jotka tulevat vaikuttamaan suomalaisen hyvinvointivaltion ja sitä edustavan eduskunnan toimintaan tulevaisuudessa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Mitä eduskunta tekee?

Eduskunta on maamme tärkein lainsäädäntöelin, sillä se hyväksyy kaikki hallituksen ja valiokuntien tekemät lakiesitykset. Yksittäiset kansanedustajat voivat tehdä myös lakialoitteita ja siten vaikuttaa siihen, millaisia lakeja maassa säädetään. Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein, ja viimeiset vaalit pidettiin huhtikuussa 2019. Vaalien tulos oli monella tavalla historiallinen, ja uuden eduskunnan kokoonpano vaikuttaa väistämättä myös siihen, millainen paikka tulevaisuuden valtiopäivät eli tulevaisuuden eduskunta on.

On selvää, että tulevaisuuden valtiopäivät poikkeavat siitä, mitä ensimmäiset valtiopäivät olivat 1900-luvun alussa, kun eduskunta aloitti toimintansa. Tuolloin oltiin juuri siirrytty sääty-yhteiskuntana perustuvasta valtiopäiväkäytännöstä uuteen eduskuntaan, ja uuden toimielimen toimintatavat hakivat vielä muotoaan. 1900-luvun kuluessa eduskunnan toiminta vakiintui ja vuosisadan lopulla sen asemaa lainsäätäjänä edelleen vahvistettiin.

Sotien jälkeisen aikakauden eräs suurimmista muutoksista on ollut Suomen liittyminen Euroopan unioon vuonna 1995, ja integraatiokehitys vaikuttaa myös tulevaisuuden eduskunnan toimintaan. Keskeinen kysymys on, pyrkiikö Suomi tiivistämään integraatiota vai päädymmekö kenties samanlaiseen ratkaisuun kuin Iso-Britannia, jonka kanssa päätti äänestyksellä erota EU:sta. Vaikka eroäänestyksen tulos ei ehkä yllättänytkään ketään, tulivat eroon liittyvät haasteet silti yllätyksenä sekä EU:n muille jäsenmaille että Britannialle itselleen. Yli puoli vuosisataa kestäneen liittouman purkaminen ei ole helppoa, ja kaikki asiat tulisi neuvotella uudelleen.

Kuka eduskuntaan pääsee?

Eduskunnassa tekevät töitä kansanedustajat, jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Suomen eduskunta koostuu yhteensä 200 kansanedustajasta, ja he ovat kotoisin eri puolilta maata. Vaalipiireihin perustuvan äänestyskäytännön tavoitteena on turvata ennen kaikkea se, että maan jokainen kolkka on edustettuna korkeimmassa päätöksentekoelimessä.

Periaatteessa ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa, ja käytännössä puolueiden jäsenhankinta vastaa ehdokkaiden soveltuvuuden arvioinnista. Tänäkin vuonna on käyty julkista keskustelua siitä, voiko rikoksesta tuomittu työskennellä eduskunnassa. Vaikka moni haluaisi uskoa kansanedustajien olevan rikosrekisteriltään puhtaita, istuu uudessa eduskunnassammekin henkilöitä, jotka on tuomittu rikoksesta.

Ehdokkaaksi asettumiselle ei ole myöskään asetettu pohjakoulutusvaatimuksia. Jotta demokratia todella toteutuisi, onkin hyvä, että eduskunnassa on taustaltaan erilaisia ihmisiä. Eduskunta perehdyttää uudet kansanedustajat työhönsä, ja lisäksi kansanedustajilla on käytössään omat avustavat sekä tietysti tehokas virkamieskoneista, jolta parlamenttityöhön saa tarvittaessa tukea.

Mistä suomalainen eduskunta maailmalla tunnetaan?

Suomi teki historiaa 1900-luvun alussa valitessaan ensimmäiseen eduskuntaan 19 naiskansanedustajaa. Suomi oli siten maailman ensimmäinen maa, jossa naiset pääsivät mukaan parlamenttityöhön rinta rinnan miesten kanssa. Naisten asema eduskunnassa onkin osaltaan olla luomassa Suomen mainetta tasa-arvon mallimaana. Uusissa vaaleissa lähes puolet kansanedustajista on naisia, ja puolueista naisvaltaisin on Vihreät, jossa selkeä enemmistö on naisilla.

Vaikka Suomessa naiset ovat jo yli vuosisadan ajan voineet osallistua eduskuntatyöhön kansanedustajina, ei kehitys valitettavasti ole johtanut palkkakehityksen tasaantumiseen. Naisten ja miesten palkkoja verrattaessa miehet ovat edelleen selvästi naisia edellä, ja erityisesti yritysmaailmassa suurin osa johtajista on edelleen miehiä. Maassa puhutaan edelleen naisia rajoittavasta niin sanotusta lasikattoefektistä, joka rajoittaa naisten nousua johtotehtäviin yritysmaailmassa.

Eduskunnan nykyiset ja tulevat haasteet

Viime vuosien poliittisesti merkittävimpiä keskustelunaiheita ovat olleet ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset. Myös vanhusten ja lasten hoito ja erityisesti hoidon taso on herättänyt keskustelua viime vuosien aikana. Vuoden 2015 maahanmuuttoaalto oli hallitsematon ja aiheutti monenlaisia jälkiseurauksia, joita kukaan ei varmaan silloin osannut kuvitellakaan tapahtuviksi. Yli vuosikymmenen valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sote kaatui lopulta keväällä 2019, ja uusia uudistuksia suunnitellaan kovaa vauhtia.

Erityisesti maahanmuuttoon liittyvä keskustelu polarisoituu helposti sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella. Toisaalta tiedetään, että Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa tietyille aloille, mutta toisaalta on olemassa alati kasvava huoli siitä, että halvan työvoiman maasta tulevat ihmiset polkevat suomalaista palkkatasoa suomalaisiin mittapuihin verrattuna aivan liian alhaiselle tasolle. Monet ovat myös huolissaan niin sanotun harmaan talouden kasvusta ja rinnakkaisten työmarkkinoiden synnystä. Samaan aikaan ollaan havaittu, että osa koulutetuista suomalaisista muuttaa ulkomaille työn perässä.

Juuri valittu eduskunta joutuu vaalikaudellaan tekemään hyvin kipeitä päätöksiä, jotka liittyvät koulutukseen, sosiaaliturvaan ja maahanmuuttoon. Koulutuksen kentällä kovista leikkauksista ovat viime vuosina kärsineet erityisesti yliopistot ja ammatilliset oppilaitokset, joissa opetusta on jouduttu vähentämään paikoittain jopa hyvinkin radikaalisti. Eräs keskeisimmistä uuden eduskunnan ja hallituksen haasteista onkin se, miten suomalainen koulujärjestelmää saadaan vahvistettua ja tuettua, jotta suomalaisten koulutustaso säilyy jatkossakin korkeana ja jotta voimme todella tarjota laadukasta koulutusta ja tuottaa eri alojen ammattilaisia.

Myös varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tehdyt leikkaukset näkyvät tulevina vuosina kasvamassa olevan sukupolven hyvinvoinnissa. Liian suuret ryhmäkoot ja esimerkiksi erityislasten integrointi normaaliopetuksen ovat osoittautuneet käytännössä huonoiksi ratkaisuiksi. Tulevaisuus näyttää, miten eduskunta näistä kaikista haasteista selviää.