Eduskunnan tulevaisuus

Suomen eduskunta on ollut toiminnassa jo yli vuosisadan ajan, ja vuosikymmenten aikana toiminta on muotoutunut nykyisenkaltaiseksi. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin tapahtunut monenlaisia muutoksia, jotka ovat herättäneet kysymyksiä myös Suomen itsenäisyyden ja hallinnollisten toimielinten kannalta. Liittyminen Euroopan unioniin on saanut kansalaiset huolestumaan maan itsenäisyyden vähenemisestä ja päätösvallan siirtymisestä eurooppalaisiin kabinetteihin. Kun lähes neljännesvuosisata liittymisestä on kulunut, suurimmat huolet ovat hälvenneet, mutta toisaalta uusia huolenaiheita on ilmennyt. Tässä artikkelissa pohdimme eduskunnan nykyistä roolia sekä niitä haasteita, joita eduskunta tulee kohtaaman tulevaisuudessa. Pohdimme myös, millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia eduskunta joutuu todennäköisesti tekemään tulevina vuosina.

Eduskunnan tärkeimmät tehtävät

200-jäsenisen eduskunnan tärkein tehtävä on säätää Suomen lakeja. Eduskunta myös päättää valtion tuloista ja menoista eli laatii budjetin, valvoo hallituksen toimintaa ja tekee niin sanottuja valtiosopimuksia muiden maiden kanssa. Sekä lainsäädäntö- että budjettityöhön liittyy erittäin paljon valmistelutyötä, jota toteutetaan valiokunnissa. Yleensä jokainen kansanedustaja osallistuu kahden valiokunnan työskentelyyn.

Liittyminen EU:hun sai suomalaiset pohtimaan valtion omien päätöksentekoelimien roolia tulevaisuudessa. Mielenkiintoinen kysymys onkin, mitkä ovat eduskunnan tärkeimmät tehtävät tulevaisuudessa. Päättääkö Suomi enää omasta lainsäädännöstään vai siirtyykö kaikki valta Euroopan unionille? Tuleeko eduskunnasta poliitikkojen keskustelukerho vai vahvistuuko eduskunnan asema entisestään lainsäädäntöelimenä? Onko Suomen eduskunta kooltaan liian suuri ja pyritäänkö sitä ehkä pienentämään tulevaisuudessa?

Tämän hetken tärkeimmät keskustelunaiheet

Vaalien alla keskusteltiin enemmän kuin koskaan erityisesti maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta. Jälkimmäisen keskustelun ovat synnyttäneet ennen kaikkea uusimmat tutkimustulokset ja erilaisten ilmastotyöryhmien raportit siitä, mitä tapahtuu, jos ilmasto jatkaa lämpenemistään nykyisellä vauhdilla. Vihreämpää näkökulmaa edustavat ovat sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa tiukempi linja päästöpolitiikkaan ja luoda selkeät raamit päästöjen rajoittamiselle tulevaisuudelle. Toista näkökulmaa edustavat taas alleviivaavat keskusteluissa usein sitä, miten pieni vaikutus Suomen kokoisen maan päästöpolitiikalla on globaalisti tarkasteltuna. Ympäristöasioihin liittyvä keskustelu tulee varmasti jatkumaan tunteellisena myös juuri alkaneella eduskuntakaudella ja lakien hyväksyminen tulee olemaan suuren työn takana. Keskustelua on käyty myös siitä, sisältävätkö eduskunnan tärkeimmät tehtävät sellaista tietotaitoa, jota jokaisella kansanedustajalla ei välttämättä ole. Päätöksenteon tulisi nimittäin aina olla faktapohjaista eikä tunteisiin perustuvaa.

Kiivaana vellovan maahanmuuttokeskustelun taustalla on ennen kaikkea vuonna 2015 tapahtunut, lähes hallitsematon maahanmuuttoaalto ja sen jälkivaikutukset. Tuhansien turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen Ruotsin kautta hämmästytti monet ja aiheutti nopealla aikataululla toteutettuja toimenpiteitä esimerkiksi vastaanottokeskusten perustamiseen liittyen. Nyt, lähes neljä vuotta myöhemmin, keskustelua käydään siitä, miksei kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä onnistuta palauttamaan lähtömaihinsa tai edes siihen EU-maahan, josta he ensi kertaa turvapaikkaa hakivat. Haasteelliseksi on osoittautunut myös turvapaikanhakijoiden kotouttaminen, sillä liian suuri osa tuolloin maahan saapuneista ei vieläkään ole saavuttanut toivottua kotoutumisen astetta esimerkiksi kielitaidon osalta. Riittävä kielitaito on edellytys esimerkiksi sille, että henkilö voi hakeutua opiskelemaan suomalaisen oppilaitokseen. Myös työelämässä suomen kielen taito on välttämätön.

Tulevat lakialoitteet

Eduskunnan tärkeimmät tehtävät liittyvät selkeästi lainsäädäntöön ja sen valmistelutyöhön, joten tärkeää pohtia, millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia tulevaisuudessa on odotettavissa. Taloudelliset huolenaiheet koskettavat paitsi Suomen valtiota, myös yhä enenevässä määrin yksityisiä henkilöitä. Säännöllisin väliajoin uutisoidaan, että maksuhäiriöisten määrä on Suomessa kasvussa, ja samanlaisen kasvun ennustetaan jatkuvan vielä tulevaisuudesssakin.

Henkilön maksuvaikeudet voivat johtua monista syistä, mutta eräs merkittävimmistä yksittäisistä syistä on holtiton lainanotto. Helppoa lainaa tarjoavat esimerkiksi monet pikavippiyhtiöt, jotka tosin perivät helposti myöntämistään lainoista valtavaa korkoa. Lainanhakijan kannalta suuri korko johtaa helposti maksuvaikeuksiin, ja siksi lainsäädännöllä onkin viime vuosina puututtu alle 2000 euron suuruisten pienlainojen korkoihin asettamalla niille korkokatto. Samanlainen lainsäädäntötyö jatkunee myös turvallisuudessa.

Maksuhäiriöt johtuvat toisinaan siitä, että henkilöllä on jokin riippuvuutta aiheutta sairaus, kuten peliriippuvuus. Suomen lain mukaisesti uhkapelit ovat sallittuja vain täysi-ikäisille, 18 vuotta täyttäneille henkilöille, mutta erityisesti nettikasinoilla ikärajoja ei välttämättä kovin tiukasti noudeteta. Nettikasinot ja muut verkon pelipaikat ovatkin vaikuttaneet merkittävällä tavalla myös suomalaisiin rahapelimarkkinoihin, sillä yhä useampi suomalainen harrastaa vedonlyöntiä tai uhkapelejä virtuaalisten Suomen rajojen ulkopuolella. Suomen valtion onkin tulevaisuudessa otettava enenevässä määrin kantaa myös verkossa tapahtuvaan, suomalaisille asiakkaille kohdistuvaan myyntiin ja sen seurauksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Maltalle rekisteröidyltä nettikasinolta saadut voitot ovat suomalaisille verottomia, kun taas veroja tulisi pulittaa moniin muihin rekisteröidyistä voitoista.

Uhkapelaamiseen liittyvän lainsäädännön uudistamisen lisäksi on tärkeää myös tiedottaa ihmisiä lainsäädännöstä ja yleensä sitä, miten rahapelaamista laeilla säädellään ja mitä asioita yksittäisen pelaajan kannattaa ottaa huomioon ennen pelitilin avaamista. Suuret voitot saattavat houkutella suomalaisia pelaajia myös vähemmän luotettaville kasinoille, eikä riitatilanteiden selvittely aina ole kovinkaan yksinkertaista. Jotta suomalaisten yksityishenkilöiden talous saadaan kuntoon, tulee rahoitusmarkkinoita valvoa lainsäädännöllä nykyistä tarkemmin ja tarjota ihmisille helppoja, mutta kokonaisvaikutuksiltaan edullisempia keinoja talousahdingon selättämiseen. Myös pankit voisivat tässä tilanteessa ojentaa auttavan kätensä ja kehittää maksuhäiriöistä kärsiville ihmisille uudenlaisia lainatuotteita, joiden avulla heidän taloudellinen tilanteensa saataisiin kohenemaan.