Demokratian toiminnan kannalta hallinnollisilla toimielimillä on suuri rooli. Suomalaiset ovat juuri valinneet itselleen uudet kansanedustajat, jotka ovat jo aloittaneet työnsä eduskunnassa. Tässä artikkelissa kerromme mm. eduskunnasta ja kansanedustajan työstä. Sivustomme muissa artikkeleissa kerromme myös eduskunnan historiasta ja tulevaisuudesta.
Mikä on eduskunta?
Viime aikoina on puhuttu paljon vaaleista ja eduskunnasta, mutta edes kaikki aikuiset eivät tiedä, mikä on eduskunta ja mitä se oikeastaan tekee. Eduskunta (tunnetaan myös nimellä valtiopäivät) on Suomen parlamentti, joka käyttää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Eduskunta myös vastaa hallituksen toiminnan valvonnasta ja osallistuu tietyssä määrin myös Euroopan unionin toimintaan ja päätöksentekoon. Sanana “eduskunta” otettiin käyttöön jo yli vuosisata sitten, vuonna 1906, kun tehtiin eduskuntauudistus.
Suomen perustuslain mukaisesti 200-jäseninen eduskunta edustaa kansaa, jolle valta demokratian luonteen mukaisesti pohjimmiltaan kuuluu. Valtioneuvoston eli hallituksen tulee toimia parlamentaaristen periaatteiden mukaisesti ja siten nauttia eduskunnan luottamusta. Vaikka kansanedustajia on 200, Helsingin keskustassa sijaitsevassa istuntosalissa on vain 199 paikkaa. Tämä johtuu siitä, ettei puhemies äänestää tai pidä puheenvvuoroja. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville ennen kaikkea säätämään lakeja, joita yhteiskunnassa on tarkoitus noudattaa.
Kansanedustajien työ
Kansanedustajalla on monia tehtäviä. Kansanedustaja on poliitikko, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja lainsäätäjä. Kansanedustajat ovat myös kansainvälisiä toimijoita. Eduskuntatalon lisäksi kansanedustaja tekee merkittävän osan työstään siinä vaalipiiriissä, josta hänet on eduskuntaan äänestetty. Kansanedustaja työ sisältää siis myös matkustamista, ja kansanedustajien ajatellaan ajavan nimenomaan oman alueensa asioita, vaikka he yhdessä päättävätkin koko maan asioista.
Istunnot
Eduskuntatyö koostuu täysistunnoista ja valiokuntatyöstä, joista suurelle yleisölle tunnetuin on ehkä ensin mainittu. Täysistunnossa kansanedustajat pitävät puheenvuoronsa puhujakorokkeelta siinä järjestyksessä kuin he ovat puheenvuoroja pitäneet. Puheenvuoron pituus on rajattu kahteen minuuttiin, mikä on melko lyhyt aika puheen pitämiseen.
Täysistuntoja pidetään istuntokausien aikana neljä kertaa viikossa, joten kaikki halukkkaat kyllä pääsevät eduskunnassa ääneen. Kansanedustajilla ei ole läsnäolovelvoitetta täysistunnoissa ja toisinaan suurta yleisöä ihmetyttääkin, mikseivät jotkut kansanedustajat ole juuri koskaan paikalla eduskunnan täysistunnoissa.
Valiokunta
Vaikka suurin osa kansanedustajan työstä vaikuttaakin olevan täysistunnoissa istumista, kansanedustajien tärkein vaikutuskanava on kuitenkin se valiokunta, jonka työskentelyyn hän osallistuu. Valiokunnat ovat tärkeitä, sillä kaikki eduskunnan tekemät päätökset valmistellaan nimenomaan valiokuntatyöskentelyssä. Valiokunnissa kuullaan myös eri alojen asiantuntijoita, jotka oman ammattitaitonsa perusteella arvioivat suunniteltujen lakien vaikutuksia yhteiskuntaan.
Tyypillisesti asiantuntijoina kuullaan esimerkiksi akateemisen maailman edustajia, kansalaisjärjestöjen edustajia sekä eri virastojen ja ministeriöiden virkamiehiä. Suurin osa kansanedustajista työskentelee kahdessa valiokunnassa.
Kansanedustajien palkka ja muut edut
Keskivertopalkansaajaan verrattuna kansanedustajat saavat vähintäänkin kohtuullista korvausta työstään. Kuluvasta vaalikaudesta eteenpäin kansanedustajan palkkio on 6 616 euroa kuukaudessa, ja palkkio kohoaa kansanedustajakausien myötä. Peruspalkkion lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan valiokunnasta riippuen 744 tai 1226 euron lisäpalkkio kuukaudessa. Myös eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta saa lisäosan palkkioonsa.
Edellä mainittujen palkkioiden lisäksi kansanedustajien tuloja nostavat kulukorvaukset, joiden suuruus riippuu edustajan kotipaikasta. Toisin kuin palkkio, kulukorvaus on verotonta. Kulukorvaus voi olla kuukaudessa alimmillaan 986,81 euroa ja suurimmillaan 1 809,15 euroa. Tämän lisäksi kansanedustajat voivat käyttää liikkumiseen taksia, ja kansanedustajien taksimatkoista on käyty tänäkin vuonna kiivasta keskustelua. Palkkioiden ja kulukorvausten lisäksi on syytä huomioida, että työn luonteensa vuoksi kansanedustajat osallistuvat säännöllisesti tilaisuuksiin, joissa heidän ei esimerkiksi tarvitse maksaa omia ruokiaan ja juomiaan.
Suuri palkka tarkoittaa yleensä myös suurta vastuuta. Asia, jota ihmiset eivät välttämättä tule ajatelleeksi kansanedustajien palkoista puhuttaessa on se, että kansanedustajat ovat käytännössä aina töissä. He edustavat kansaa, joten oletus on, että he ovat äänestäjiensä käytössä ja edustajia myös niin sanotulla vapaa-ajallaan. Kansalaiset myös lähettävät paljon palautetta kansanedustajille.
Nämä tekijät tekevät kansanedustajan työstä henkisesti raskaan, sillä erityisesti taloudelliset päätökset ovat usein raskaita mutta välttämättömiä. Kuten moni muukin työ, myös poliittinen ura on lähtökohtaisesti kutsumustyö. Jos ei kansanedustajaksi pyrkivä henkilö koe kutsumusta vaikuttamiseen ja poliittista toimintaa kohtaan, on työ varmasti sisällöllisesti poikkeuksellisen raskas.
Uusi eduskunta ja käynnissä olevat hallitusneuvottelut
Sivistysvaltiossa on erittäin tärkeää, että jokainen kansalainen tietää, mikä on eduskunta, mistä asioista kansanedustajat päättävät ja millaiset henkilöt kansaa tällä hetkellä edustavat. Uusin eduskunta valittiin 14.4.2019 pidetyissä eduskuntavaaleissa. Gallupien mukaisesti niukan voiton vaaleissa vei Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP), joka sai uuteen eduskuntaan yhteensä 40 kansanedustajaa. Vaalivoitto oli niukka, sillä Perussuomalaiset sai eduskuntaan yhteensä 39 edustajaa ja kolmanneksi tullut Kokoomus 38 edustajaa. Vaalien selkeästi suurin häviäjä oli edellisessä hallituksessa merkittävässä roolissa ollut Keskusta, joka sai uuteen eduskuntaan vain 31 paikkaa. Paikkamääräänsä kasvatti Vihreät (20 paikkaa uudessa eduskunnassa) ja Vasemmistoliitto (16 edustajapaikkaa).
Hallitusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, mutta monet tahot arvioivat hallitusneuvottelujen venyvän toukokuun lopussa pidettävien Eurovaalien yli. Monilla puolueilla on nimittäin ehdokkaina EU-vaaleissa juuri kansanedustajiksi valittuja henkilöitä, joiden avulla ehkä EU-vaalikentille houkutellaan enemmän äänestäjiä. Hallitustunnusteluja johtaa odotetusti SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Eduskunnan tulevaisuus on siis toistaiseksi hänen käsissään.